Jouko Kuha palautti uskonSuomen kestävyysjuoksuun

 Suomalaisen juoksu-urheilun ”yksinäinen susi” Jouko Kuha vaikutti merkittävästi maamme yleisurheilun nousuun 1960-luvun vaikeiden vuosien jälkeen. Hän rohkeni ensimmäisenä lähteä kuukausien harjoitusmatkoille kauas etelän lämpöön. Tuloksillaan Jouko osoitti, että suomalaisjuoksijoilla on edelleen asiaa maailman kärkeen.

Ranualla syntynyt, mutta jo lapsena Kokkolaan muuttanut Kuha saavutti ensimmäiset valtakunnalliset menestyksensä jalkapallojuniorien tekniikkakilpailuissa, kunnes juoksu vei nuoren miehen mukanaan. Päälajiksi muodostui 3000 metrin estejuoksu: siinä Jouko eteni vuosina 1962-1976 yhteensä 14 kertaa Kalevan kisojen kärkikuusikkoon. Hänen vielä 41-vuotiaana juoksemaansa aikaan 9.00,41 ei kukaan samanikäinen ole kyennyt.

Kalevan kisoissa hän voitti ensimmäisen kerran Oulussa 1964, mutta näyttö ei riittänyt Tokion olympiamatkaan. Ainoan arvokisansa Kuha juoksi kaksi vuotta myöhemmin Budapestin EM-kisoissa. Alkuerässä syntyi Suomen ennätys 8.36,2, joka ei kuitenkaan riittänyt finaaliin. Suomen ennätys parani seuraavan syksyn Ruotsi-maaottelussa Tukholmassa huippuaikaan 8.29,8:aan. Edessä oli Mexicon olympiavuosi, mutta jo esikisamatka osoitti, että Kuha on suurissa vaikeuksissa kahden kilometrin korkeudessa.

Olympiakesästä tuli joka tapauksessa hänen huippukautensa. Heinäkuun 17. päivänä Kuha juoksi esteet mielistadionillaan Tukholmassa. Puolimatkan aika 4,17 ei enteillyt ennätyksiä, mutta toinen puolisko kulki kymmenen sekuntia kovempaa ja viimeinen kilometri 2.41. Loppuaika 8.24,2 oli maailmanennätys, eikä murskaradalla ole koskaan juostu sitä nopeammin. Seuraavana päivänä Kuha ”loppuverrytteli” samalla radalla 5000 metrin Suomen ennätyksen 13.47,8 ja heti Suomeen palattuaan Kokkolassa kympin SE:n 29.07,0 sekä sitten Vuosaaressa 3000 metrin ennätyksen 7.56,6, joka oli ensimmäinen suomalainen kahdeksan minuutin alitus.

Hän oli noussut selkeästi maailman parhaaksi estejuoksijaksi ja olympiakisojen ehdottomaksi ykkössuosikiksi. Niissä kisoissa häntä ei kuitenkaan nähty, sillä sairastuminen loppukesällä romutti huippukunnon. Meksikossa alkoi vuoristoon tottuneiden mustien miesten esiinmarssi, myös esteissä voittoajan ollessa puolisen minuuttia Kuhan maailmanennätystä hitaampi.

Jouko Kuha tähtäsi arvokisoihin vielä 1970-luvun alussa, mutta uusi suomalainen sukupolvi - erityisesti Tapio Kantanen, Mikko Ala-Leppilampi ja Pekka Päivärinta - nousi hallitsemaan kotimaisia ja ajoittain melkeinpä koko maailmankin estemarkkinoita.

Kokkolan Veikkoja, Kaipolan Vire ja Kenttäurheilijat -58:aa urallaan edustanut Jouko Kuha voitti Kalevan kisoissa kolme estekultaa ja juoksi Suomen puolesta 34 maaottelussa. Vuoden Urheilijan valinnassa Kuha äänestettiin 1967 toiselle sijalle edellään vain painin maailmanmestari Eero Tapio. Olympiavuonna 1968 hän oli kahden olympiavoittajan ja kahden hopeamitalistin takana.

LAURI JÄRVINEN

- - - -

KUVATEKSTI
Jouko Kuha oli 1968 monien julkaisujen kansikuvassa.