Historiaa - Keuruun Kisailijat ry

Matti Harju
Keuruun Kisailijat ry
Historiatietoja

”Herpmanin poikain” historia

Keuruun perinteisiä juhannusaaton kisoja on nimitetty myös ”Herpmanin poikain muistokisoiksi”.

Keuruun kirkkoherran Yrjö Herpmanin pojat Gabriel, Johan ja Gustaf Herpman kävivät kotiseutunsa puolesta sissisotaa Keuruun seudulla isonvihan aikaan 1714-1721. Kerrotaan, että pojat olivat yli kolme kyynärää pitkiä ja väkeviä, niin että pystyivät taivuttamaan suoraksi hevosenkengän. He onnistuivat sissijoukkoineen vuosina 1714-1715 pitämään Keuruun seudun toista vuotta vapaana hävityksistä.

Herpmanin pojat kaivoivat kesällä 1714 Ketveleen kannaksen poikki viisi kyynärää syvän vallihaudan, jotta vihollinen ei pääsisi Keuruun kirkonkylään. Herpmanin poikain joukot kävivät sissisotaa ryöstäen mm. ennen joulua 1715 Längelmäellä venäläisen kuormaston.
Sissit viettivät joulua 1715 korkealla mäellä olevassa Ampialan talossa ja asettivat vartijan läheiselle jylkynkivelle. Vihollinen yllätti aamulla 29.12.1715 sissit. Johan ja Gustav Herpman saivat surmansa ja myös vangiksi otettu Gabriel surmattiin. Ampialan talo sytytettiin tuleen.
Kirkkoherra Herpman tyttärineen kuljetettiin Venäjälle. Herpman toimi saarnaajana Inkerinmaalla ja palasi takaisin Keuruulle 1722, jossa kuoli 1729.


Keuruun Kisailijat on ollut mukana pystyttämässä Ketveleen kannakselle Herpmanin poikain muistomerkkiä, joka paljastettiin 8.heinäkuuta 1928 tuhansien ihmisten läsnäollessa. Vuoden 1929 juhannukseksi oli suunniteltu kotiseutujuhlaa. Juhlan yhteydessä olisivat urheilukilpailut ja illalla tanssiaiset. Seuraavana päivänä piti paljastaa Herpmanin poikain kuolinpaikalla Ampialan mäellä muistomerkki. Paljastus siirtyi tapahtuvaksi 21. heinäkuuta 1929. Edellä mainituissa tapahtumissa ovat ”Herpmanin poikain muistokisojen” juuret.
Perinteitä kunnioittaen lähetettiin vuoden 2009 Kisailijoiden 95-vuotisjuhlakisoista seppelpartiot; Kisailijoiden partio Ketveleen kannaksen muistomerkille ja Keurusselän Seuran partio Ampialan muistomerkille.

Saatesanoina seppelpartioille oli keuruulaisen korpirunoilijan, Kisailijoiden juhlarunoilijan, Einari Vuorelan runo ”Kotiseudulleni”.

’”Kotiseudulleni”

Kotiseudun tienoot armaat,
laaksot, vuoret, korvet harmaat
riemun rintahani tuo.
Täällä asuu Keuruun kansa
hiljaisissa taloissansa,
tulevaisuuttansa luo.

Tuolta siintää silmihini
järven ihanainen sini.
Keurusselkä kimmeltää.
Tuolla niemi, tuolla saari
tuolla pilvi, sateenkaari
maan ja taivaan yhdistää.


Einari Vuorela

Matti Harju 6.9.2010

- - - -

 

50-vuotisjuhlakisat 30.8.1964

Suur-Keuruun Sanomien lehtileikkeitä


30.8.1964
30.8.1964

Einari Vuorelan juhlaruno
8.11.1964

Lue.