Ratamestarien lausunnot

Keski-matka 1.8. Rtm Matti Peltola

Keurusrastien la 1.8. suunnistetaan yhdellä parhaista suunnistusmaastoista Keuruulla. Historian havinaa sisältävä maasto tarjoaa muistoja entisen varuskunnan maastosta. Matkalla saattaa kohdata mm vanhoja taisteluhaudan kaivaumia. Ratamestari on työurallaan ja muutenkin kolunnut alueen hyvinkin yksityiskohtaisesti. Muistiin tulee monia koulutustapahtumia aina -80 luvun loppupuolelta asti. Kilpailtava alue on pääasiassa hyväkulkuista kuntorata- ja polkuverkoston sisältämää maastoa. Vaativammat radat on suunniteltu käyttäen kartan mäkisemmät alueet hyväksi (lähtö 1). Lasten ja nuorten sekä vanhempien sarjojen radat (lähtö 2) on suunniteltu tason mukaiseen maastonosaan. Maaston kulkukelpoisuus on hyvä. Vihreän kuvaus pitää hyvin paikkaansa vaikka tätä ei kartalla yleisesti haitaksi asti ole. Pidemmillä radoilla on mukavasti korkeuseroja. Lähtö1 sijaitsee n 50 m alempana kuin maali, joten ratojen ominaispiirre on loppua kohden nousujohteista suunnistusta. Monttosvuoren eteläosan rinteessä on maastojousiampujien maaleina eläinhahmoja maastossa. Pääsarjat ja H35-40 sarjat kulkevat tällä alueella. Osittain myös 45-70 sarjat sivuuttavat tätä aluetta. Ratojen laadinnassa on pyritty sääntömääräisiin ratapituuksiin.

Toivotan kaikille  nautinnollista suunnistuskilpailua!

Keskimatkan ratamestari

Matti Peltola

Pitkä matka 2.8.

Lauantain keskimatkan jälkeen kilpailijat päästetään irti pitkän matkan kilpailuun, jossa kilpaillaan samalla Keski-Suomen aluemestaruuksista. Pitkän matkan kilpailu käydään kahdessa erillisessä maastonosassa, lähdöstä yksi starttaavat sarjat suuntaavat kilpailukeskuksesta pohjoiseen sijaitsevalle varuskunnan entiselle harjoitusalueelle, kun taas lähdön kaksi sarjat juoksevat lauantailta tutussa Montosvuoren etelärinteessä. Kakkoslähdöstä starttaavat kilpailijat voivat siis tukeutua keskimatkan ratamestarin lausuntoon.

Myös sunnuntaina kilpailijat pääsevät aistimaan entisen Pioneerirykmentin tunnelmia, kun lähtö 1 sijaitsee aivan varuskunnan ampumaradan välittömässä läheisyydessä. Kilpailuteknisiin merkintöihin tutustuminen siis alkaa jo lähtöön mennessä, jolloin kilpailijat näkevät ampumaradan suoja-alueen reunan merkinnät. Tämä merkintä kannattaa painaa mieleen, koska kaikki radat kulkevat suoja-alueen (joka on siis luonnollisesti kiellettyä aluetta) läheisyydessä.

Jos lauantain kilpailussa erilaisia kulku-uria oli tarjolla vähintään riittävästi, niin sunnuntain kilpailukartasta varsinkin pieniä polkuja saa hakemalla hakea. Aluetta halkoo metsäautotieverkosto, jota toki reitinvalinnoissa voi hyödyntää. Yleisesti ottaen kulkukelpoisuus ja näkyvyys kilpailumaastossa ovat pääosin varsin hyviä. Merkittävä poikkeama kulkukelpoisuuteen löytyy kartan pohjoisosasta, jossa korkean mäkialueen vanhassa kuusikossa on isolla alalla järeitä tuulenkaatoja. Lisäksi saman mäen päällä on n. hehtaarin kokoinen metsäpaloalue, mutta se ei vaikuta kulkukelpoisuuteen millään tavoin. Tämä mäkialue koskee kilpailun pisimpiä ratoja. Kartalta löytyviä vihreitä alueita kannattaa totutusti kunnioittaa ja väistellä parhaan mukaan.

Keskimatkan tapaan myös sunnuntaina lähtöpaikka sijaitsee selvästi maalia alempana, joten radan loppuosalle kannattanee säästää vielä paukkuja Monttosvuoren huipulle kipuamiseen. Lisäksi maalia lähestyessä tulee muistaa, että kilpailukeskuksen viereinen Kolhontie on kokonaisuudessaan kiellettyä aluetta.

Myös pitkän matkan ratojen suunnittelussa on pyritty parhaan mukaan sääntömääräisiin ratapituuksiin ja lähtöpaikat eri sarjoille on valittu niin, että kaikille sarjoille muodostuu oikean tasoisia suunnistustehtäviä.

Onnea ja menestystä pitkän matkan kilpailuun toivottaa ratamestarit;

Jaakko Sorri (Lähdön 1 sarjat) ja Matti Peltola (Lähdön 2 sarjat).