Historiaa

Matti Harju
Keuruun Kisailijat ry
Historiatietoja
Lähde: Harri Eljanko, Jussi Kirjavainen: ”Suomen hiihdon historia”, Olli Haapanen: ”Keuruun liikunnan historiikki”, Jussi Rainio: ”Keuruun Kisailijat, kuusi vuosikymmentä”, Veikko Hakulinen: ”Haku-Veikko”, omat muistiinpanot, haastattelutiedot.

Keuruun Kisailijat ry on perustettu vuonna 1914. Perustava kokous pidettiin 13.9.1914 kunnantuvalla. Seura on yleisseura, jossa on tällä hetkellä (2010) kuusi toimivaa jaostoa: ampumahiihtojaosto, hiihtojaosto, koripallojaosto, lentopallojaosto, suunnistusjaosto ja yleisurheilujaosto. Seura toimii yhteistoiminnassa kyläosastojen Liesjärven Lujan ja Pihlajaveden Urheilijoiden kanssa.
Takavuosina toimivat kyläosastot Lavikon Lukko, Etelä-Keuruun Kisa ja Jukojärven Veikot.

SM-tasoisia tapahtumia ovat järjestäneet:
- ampumahiihtojaosto: SM-kilpailut 1978, 2005, ampumahiihdon maailmancupin kilpailu Keurusselän kasarmialueella 1988, ampumajuoksun SM-kisat 2006.
- hiihtojaosto: nuorten SM-hiihdot 2001, Scandinavia-cup 2003, 2009, maakuntaviesti 1991, 2004, SM-hiihdot 2007, 2010, nuorten SM-sprintit ja Koululiikuntaliiton kilpailut 2008. Talvella 2011 kilpailtiin 25.-27. helmikuuta Scandinavia-cup kolmannen kerran Keuruulla.
- suunnistusjaosto: SM-yösuunnistus 2002 Keurusselän kasarmialueella, SM-erikoispitkät 2009 Pihlajavedellä.
- yleisurheilujaosto: maastojuoksun SM-kisat 1996 Ison Kirjan alueella. Seura on järjestänyt vuodesta 1965 lähtien vuosittain juhannusaaton kisat, joita on sanottu myös nimillä ”Keuruun Kesäkisat” ja ”Herpmanin poikain muistokisat”. Kisat olivat takavuosina kansainväliset, joissa Suomen huippu-urheilijoiden lisäksi nähtiin mukana maailman huippuja (Viren, Kantanen, Lusis, Sidlo jne.).

Seura ja sen jaostot ovat olleet vuosien varrella kilpatapahtumissaan yhteistyössä Keuruun varuskunnan ja Varuskunnan Urheilijoiden kanssa sekä mukana useissa Puolustusvoimien mestaruuskisatapahtumissa. Sotilaat tulivat Keuruulle vuonna 1967.

Hiihtostadionin lähellä oleva Hotelli Keurusselkä on mahdollistanut Keuruulla eri järjestöjen ja työpaikkojen kilpailuja, joiden järjestelyissä seura jaostoineen on ollut mukana,

Kisailijat on pelannut vuonna 1958 pesäpallon miesten mestaruussarjassa.

- - - -

”Herpmanin poikain” historia

Keuruun perinteisiä juhannusaaton kisoja on nimitetty myös ”Herpmanin poikain muistokisoiksi”.

Keuruun kirkkoherran Yrjö Herpmanin pojat Gabriel, Johan ja Gustaf Herpman kävivät kotiseutunsa puolesta sissisotaa Keuruun seudulla isonvihan aikaan 1714-1721. Kerrotaan, että pojat olivat yli kolme kyynärää pitkiä ja väkeviä, niin että pystyivät taivuttamaan suoraksi hevosenkengän. He onnistuivat sissijoukkoineen vuosina 1714-1715 pitämään Keuruun seudun toista vuotta vapaana hävityksistä.

Herpmanin pojat kaivoivat kesällä 1714 Ketveleen kannaksen poikki viisi kyynärää syvän vallihaudan, jotta vihollinen ei pääsisi Keuruun kirkonkylään. Herpmanin poikain joukot kävivät sissisotaa ryöstäen mm. ennen joulua 1715 Längelmäellä venäläisen kuormaston.
Sissit viettivät joulua 1715 korkealla mäellä olevassa Ampialan talossa ja asettivat vartijan läheiselle jylkynkivelle. Vihollinen yllätti aamulla 29.12.1715 sissit. Johan ja Gustav Herpman saivat surmansa ja myös vangiksi otettu Gabriel surmattiin. Ampialan talo sytytettiin tuleen.
Kirkkoherra Herpman tyttärineen kuljetettiin Venäjälle. Herpman toimi saarnaajana Inkerinmaalla ja palasi takaisin Keuruulle 1722, jossa kuoli 1729.

Keuruun Kisailijat on ollut mukana pystyttämässä Ketveleen kannakselle Herpmanin poikain muistomerkkiä, joka paljastettiin 8.heinäkuuta 1928 tuhansien ihmisten läsnäollessa. Vuoden 1929 juhannukseksi oli suunniteltu kotiseutujuhlaa. Juhlan yhteydessä olisivat urheilukilpailut ja illalla tanssiaiset. Seuraavana päivänä piti paljastaa Herpmanin poikain kuolinpaikalla Ampialan mäellä muistomerkki. Paljastus siirtyi tapahtuvaksi 21. heinäkuuta 1929. Edellä mainituissa tapahtumissa ovat ”Herpmanin poikain muistokisojen” juuret.
Perinteitä kunnioittaen lähetettiin vuoden 2009 Kisailijoiden 95-vuotisjuhlakisoista seppelpartiot; Kisailijoiden partio Ketveleen kannaksen muistomerkille ja Keurusselän Seuran partio Ampialan muistomerkille.

Saatesanoina seppelpartioille oli keuruulaisen korpirunoilijan, Kisailijoiden juhlarunoilijan, Einari Vuorelan runo ”Kotiseudulleni”.

’”Kotiseudulleni”

Kotiseudun tienoot armaat,
laaksot, vuoret, korvet harmaat
riemun rintahani tuo.
Täällä asuu Keuruun kansa
hiljaisissa taloissansa,
tulevaisuuttansa luo.

Tuolta siintää silmihini
järven ihanainen sini.
Keurusselkä kimmeltää.
Tuolla niemi, tuolla saari
tuolla pilvi, sateenkaari
maan ja taivaan yhdistää.

Einari Vuorela

Matti Harju 6.9.2010

Keurusseudun hiihtohistoriaa

Historiatietoja - Keuruun Kisailijat

Keuruun Kisailijoiden

Suuret kansainväliset 50-vuotisjuhlakilpailut uudella urheilukentällä 30.8.1964

Teppo Kulmala