Keuruun Kisailijain Mieskuoron vappukronikka 1929
Keuruun Kisailijain Mieskuoron epävirallinen vappukronikka armon vuonna 1929
Kirjoittanut Einari Vuorela
- - - -
Kuoron perustaja on Paavo Karikko.
Einari Vuorelan seuran jäsenjulkaisu 1/2014
Itsekin urheilumiehenä tunnettu runoilija Einari Vuorela kirjoitti Keuruun Kisailijoiden Mieskuorolle omistamansa vappukronikan 1929. Vanhemmat keuruulaiset voivat vielä tunnistaa runossa mainittuja henkilöitä; kauppias Valkola, autoilija Soininen ja pankinjohtaja Aaltio olivat aikansa vaikuttajia Keuruulla.
Keuruun Kisailijat täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Arvokasta merkkipaalua juhlitaan kaupungissa monin tavoin. Tavanomainen vuosikalenteri on saanut lisäväriä muun muassa Viikin Wirstasta, juhlavuoden erityiskilvasta.
Emerituskaupunginjohtaja Osmo Kärkkäisen kirjoittama Keuruun Kisailijoiden historia julkaistaan 100vuotisjuhlassa 14. syyskuuta.
Einari Vuorelan jäljillä kulkeva 33-vuotias kirjailijan nimikkoseura onnittelee Satavuotiasta Sankaria!
Nyt on Vappu. Runo ei saa puuttua mutta kukaan ei saa suuttua. Jos se hiukan pistää ja puree, kuka siitä vappuna suree Kun on kerran paperikukkia Kun on simaa ja silkkisukkia.
Kuuluvi Cryslerin surina Pian alkaa työ ja murina Hiljaa kuoro. Johtaja haastaa. Hän tukkaansa raastaa. Hän on kuin sinappia syönyt tai isonvarpaansa kiveen lyönyt.
Mutta miksi me venytimme tahtia. Jopas kehasee ja johtaa Naama hohtaa Me kurkotamme kaulamme ja laulamme, laulamme. -
Kuka on kuoron "Jussi" sen jokainen tietää. Hän tyynesti johtajan murinat sietää, antaa huumorin auringon paistaa, jyrisee toisessa passossa syvällä On aina mielellä hyvällä, jänistää mutta ei pelkää. Kesät meloskelee Keuruun selkää
Granberg on toisessa passossa iki, seisoo Jussia liki. Sen pojan ei tule laulussa hiki. Jos joku väärin ääntää Granberg jo päätään kääntää. Kalastaa, mutta ei sameassa vedessä.
Toni on kontrastien mies laulaa passoa kuoron alakerrassa. Mutta pankin yläkerrassa on hällä kotilies. Harrastus: auto ja pyssy Hattu vai myssy.
| Artturille ei muuta aukaise enemmän suuta. Mattila ja Ruusukallion vuoro Miehet tuntee koko kuoro. Heissä on laulajamieltä. Toinen myy tavaraa,toinen antaa sitä rautatieltä.
Nyt tästä nouseekin leikki Missä on Soinisen Heikki. Joku virkkaa: autolla lähti lensi kuin pyrstötähti. Mutta katsopas siinä hän palaa pääsee riviin johtajalta salaa. Laulappas oikein pakana Kustaan takana.
Kustaa laulaa huolella Pysyy varmasti ensi passon puolella. Ei pidä suurta hälyä, mutta rakastaa älyä. Ynnä muuta Mutta mitä on se ynnä muuta? Intohimo: Kova leipää.
Piiritohtori toista tenoria johtaa Raunion yli prillit hohtaa. Mutta laulumieltä on ja sitä riittää. Siksi runo hänet värssyihinsä liittää.
Meillä on kaksi aattoa, Vapun aatto ja Raunion Aatto. Mies rehti, ampuu ja laulaa Mies tarkka kuin pakana Hän veisaa eessä muut veisaa takana.
Aaltio pankissa penniä lukee kuorossa ensi passoa tukee. Joviaali herra ja lauluja-veikko, eikä ole ampumaan heikko.
Ensi tenoriko unohtua voisi, sitä ei maailma anteeksi soisi. Mauri edellä lippua kantaa , Vehkanen metsän tuoksua antaa. Rauhan merkeissä soi tää peli Kuula on Tiaisen laulaja-veli. Eivät ne toinen toistaan surmaa Laulu on laulu se mieliä hurmaa Hauskaa vappua. Eläköön Keuru. |