Keuruun Kisailijain Mieskuoron vappukronikka 1929

Keuruun Kisailijain Mieskuoron epävirallinen vappukronikka armon vuonna 1929
Kirjoittanut Einari Vuorela

- - - -

Kuoron perustaja on Paavo Karikko.

Einari Vuorelan seuran jäsenjulkaisu 1/2014
Itsekin urheilumiehenä tunnettu runoilija Einari Vuorela kirjoitti Keuruun Kisailijoiden Mieskuorolle omistamansa vappukronikan 1929. Vanhemmat keuruulaiset voivat vielä tunnistaa runossa mainittuja henkilöitä; kauppias Valkola, autoilija Soininen ja pankinjohtaja Aaltio olivat aikansa vaikuttajia Keuruulla.

Keuruun Kisailijat täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Arvokasta merkkipaalua juhlitaan kaupungissa monin tavoin. Tavanomainen vuosikalenteri on saanut lisäväriä muun muassa Viikin Wirstasta, juhlavuoden erityiskilvasta.

Emerituskaupunginjohtaja Osmo Kärkkäisen kirjoittama Keuruun Kisailijoiden historia julkaistaan 100­vuotisjuhlassa 14. syyskuuta.

Einari Vuorelan jäljillä kulkeva 33­-vuotias kirjailijan nimikkoseura onnittelee Satavuotiasta Sankaria!

Nyt on Vappu. Runo ei saa puuttua

mutta kukaan ei saa suuttua.

Jos se hiukan pistää ja puree, 

kuka siitä vappuna suree

Kun on kerran paperikukkia

Kun on simaa ja silkkisukkia.

 

Kuuluvi Cryslerin surina

Pian alkaa työ ja murina

Hiljaa kuoro. Johtaja haastaa.

Hän tukkaansa raastaa.

Hän on kuin  sinappia syönyt

tai isonvarpaansa kiveen lyönyt.

 

Mutta miksi me venytimme tahtia.

Jopas kehasee ja johtaa

Naama hohtaa

Me kurkotamme kaulamme

ja laulamme, laulamme. -

 

Kuka on kuoron "Jussi" sen jokainen tietää.

Hän tyynesti johtajan murinat sietää,

antaa huumorin auringon paistaa,

jyrisee toisessa passossa syvällä

On aina mielellä hyvällä,

jänistää mutta ei pelkää.

Kesät meloskelee Keuruun selkää

 

Granberg on toisessa passossa iki,

seisoo Jussia liki.

Sen pojan ei tule laulussa hiki.

Jos joku väärin ääntää

Granberg jo päätään kääntää.

Kalastaa, mutta ei sameassa vedessä.

 

Toni on kontrastien mies

laulaa passoa kuoron alakerrassa.

Mutta pankin yläkerrassa 

on hällä kotilies.

Harrastus: auto ja pyssy

Hattu vai myssy.

 

 

 

Artturille ei muuta

aukaise enemmän suuta.

Mattila ja Ruusukallion vuoro

Miehet tuntee koko kuoro.

Heissä on laulajamieltä.

Toinen myy tavaraa,toinen antaa sitä rautatieltä.

 

 

Nyt tästä nouseekin leikki

Missä on Soinisen Heikki.

Joku virkkaa: autolla lähti

lensi kuin pyrstötähti.

Mutta katsopas siinä hän palaa

pääsee riviin  johtajalta salaa.

Laulappas oikein pakana

Kustaan takana.

 

Kustaa laulaa huolella

Pysyy varmasti ensi passon puolella.

Ei pidä suurta hälyä,

mutta rakastaa älyä.

Ynnä muuta

Mutta mitä on se ynnä muuta?

Intohimo: Kova leipää.

 

Piiritohtori toista tenoria johtaa

Raunion yli prillit hohtaa.

Mutta laulumieltä on ja sitä riittää.

Siksi runo hänet värssyihinsä liittää.

 

Meillä on kaksi aattoa,

Vapun aatto ja Raunion Aatto.

Mies rehti, ampuu ja laulaa

Mies tarkka kuin pakana 

Hän veisaa eessä muut veisaa takana.

 

Aaltio pankissa penniä lukee

kuorossa ensi passoa tukee.

Joviaali herra ja lauluja-veikko,

eikä ole ampumaan heikko.

 

Ensi tenoriko unohtua voisi,

sitä ei maailma anteeksi soisi.

Mauri edellä lippua kantaa ,

Vehkanen metsän tuoksua antaa.

Rauhan merkeissä soi tää  peli 

Kuula on Tiaisen laulaja-veli.

Eivät  ne toinen toistaan surmaa 

Laulu on laulu se mieliä hurmaa

Hauskaa vappua. Eläköön Keuru.