Taustatietoa Zatopekeista
Emil Zátopek syntyi vuonna 1922. Kesäolympialaiset 1948 hän voitti 10 000 metrin juoksussa (vaikka juoksi matkaa kilpaa vasta toista kertaa) kultaa ja hopeaa 5 000 metrillä belgialaisen Gaston Reiffin jälkeen.
Seuraavana vuonna hän rikkoi 10 000 metrin juoksun maailmanennätyksen kahdesti ja rikkoi oman ennätyksen kolmesti seuraavan neljän kauden aikana. Hän myös rikkoi 5 000 metrin ennätyksen 1954, 20 km ennätyksen kahdesti 1951, tunnin juoksun ennätyksen kahdesti 1951, 25 km ennätyksen kahdesti vuosina 1952 ja 1955 sekä 30 km ennätyksen vuonna 1952.
Suomalaisille Zàtopek tuli viimeistään kuuluisaksi voitettuaan kolme kultaa juoksuissa Kesäolympialaiset 1952 vuonna 1952. Hän otti kultaa 5 000 ja 10 000 metrin juoksuissa ja päätti viime hetkellä ottaa osaa maraton (urheilu) saaden siitä kolmannen kultansa. Kaikilla kolmella matkalla hän teki uudet olympiaennätykset.
Zátopek voitti myös 1950 Euroopan mestaruudet 5 000 ja 10 000 metrillä ja uusi 10 000 metrin voittonsa seuraavissa kisoissa. Kaksi viikkoa ennen Kesäolympialaiset 1956 häneltä leikattiin tyrä, mutta silti hän sijoittui maratonilla kuudenneksi. Zátopek lopetti juoksemisen seuraavalla kaudella.
Zátopek tuli erityisen tunnetuksi irvistyksestään juoksun aikana ja usein häntä kutsuttiin lempinimellä ''Tšekkiläinen veturi''. Suomalaisilta Zátopek sai lempinimekseen Satupekka. Hänen vaimonsa Dana Zátopková oli myös huippu-urheilija: hän voitti keihäänheitossa kultaa olympialaisissa 1952 ja hopeaa 1960.
Kansallissankari Zátopek oli merkittävä hahmo maansa kommunistisessa puolueessa. Hän kuitenkin kannatti puolueen demokraattista siipeä ja Prahan kevät jälkeen hänet erotettiin kaikista merkittävistä tehtävistä ja siirrettiin rangaistukseksi töihin uraanikaivokselle. Emil Zátopek kuoli vuonna 2000 pitkäaikaiseen sairauteen Prahassa 78-vuotiaana. Kuolemansa jälkeen hänelle myönnettiin Pierre de Coubertin -mitali.